Tunngaviusumik sorsunnermut akerliuneq inuulluarit. Piviusorsiortuuneq akususaaqataanerlu tikilluarit

Thule Air Base (TAB), Inughuit piniariartarfiisa qeqqarpiaanni 1951-imi tunngavilerneqartoq, nassaassaajunnaarpoq. Sakkutooqarfik ukioq manna apriilip 6-ani Pituffik Space Basemik ateqalersinneqarpoq. Kalaallit Nunaanni nunanut allanut politikkimut tunngasuni nuimasut ilarpassui persuarsiornartumik aaqqissuussinermut, sakkutooqarfimmi »Greenland Heritage Week«-imik aaqqissuussinermut ilaatinneqartumut, peqataajartorlutik timmisartumik tikerarsimapput, Amerikamiullu sumiiffimmi kalaallit kingornussassarsiarititaannik akuersaarsimanerannik nalliuttorsioqataallutik. Kisianni pineqartut taakkunannga annertunerupput. Oqaluttuarisaanermut kingumut qiviarnermit erseqqissaatigineqarpoq, politikerit nersorinninnerat tassaasoq kalaallit tunngaviusumik sorsunnermut akerliunerannut inuulluaqqusinerup sivisuujusimasup assersuutaasumik naggaserneqarnera. Tamanna tunngavigalugu Issittumi sillimaniarnermi ingerlatanut piviusiortumik akisussaaffimmut, Kalaallit Nunaata taamaalilluni tigusimasaanut, siumut isiginialernissaq pisariaqalissaaq. Apeqqutit ajornakusoortut kalaallit politikeriisa imminnut apeqqutigisariaqarpaat siunissami illersornissamut politikki pillugu Danmarkip isumaqatigiinniarfiginissaanut ulluni makkunani piareersarnerminni.

Thule Air Base toquvoq. Pituffik Space Base inuummersorli

Sakkutooqarfiup nutaamik atserneqarnera marlunnik imaqarpoq: Atuuffik Air qangaammalli tassaalersimavoq Space – tamanna siunissamut tikkuussivoq/ oqaaseqarpoq, oqaluttuullutalu sooq USA-p sakkutooqarfik iperanngisaannassagaa. Sumiiffiup aqqa Thule tassaalerpoq Pituffik – tamatumalu kalaallit piviusorsiorneruleriartornerannik oqaluttuamik oqaluttuuppaatigut. TAB qangaanerusoq Amerikamiut sakkutuuinut timmisartortartunut sakkutooqarfittut russit timmisartuinut atomitalinnik sakkulinnut illersornissaqarfittut Amerikamiullu timmisartuinut atomitalinnik sakkulinnut assingusumik suliassaqartunut siuartitamik aallaavittut pilersinneqarsimavoq: nammineq suujunnaarsitaannginnermi akeqqat illoqarfiisa pingaarnersaannik sakkutooqarfiinillu qaartartunik nakkaatitsinissamut. Timmisartut siuartitat saniatigut aarlerinartorsiortitsisut aggersut piaarnerpaamik paasisarnissaat aalajangiisuusimavoq. Taamaattumik Pituffimmi, Kolap qeqertaasaata Sovjetip ullumikkullu Ruslandip missiliutaasa inissisimaffigisaata, aamma New Englandip akornanni aqqutit naannerpaartaata qeqqanni, radareqarnissaq USA-p pinngitsoorumanngilluinnarpaa. Sakkussianik teknologiimi ineriartortitsineq aqqutigalugu 1960-ikkunni timmisartunit aarlerinartorsiortitaaneq missilinit aallarneqqoortunit  aarlerinartorsiortitsinermit taarserneqarpoq. Kalaallit Nunaata Danmarkillu ukiut tuusintillit nikinnerisa kingorna radarip USA-mi missilinut illersoriaasianut nutaajusumut akuliutsinneqarnissaa akuersissutigaat, tamatumanilu anguniagaq tassaalluni akeqqat missiiliisa Amerika Avannarlermut anngutsinnagit nakkartittarnissaat. Sorsunneq nillertoq ungasilliartuaartillugu Pituffimmi timmisartunik inissiisoqarsimanngilaq, sakkutooqarfimmilu atortut, inuit amerlanerpaammata inunnut 10.000-it sinneqartunut ineqarfiusimasut, pissusitoqqanut utertinneqarsimallutik. Ullumimkkut Amerikamiut sakkutuut hundredet marlussuit inuinnaallu hundredet marlussuit atorfeqarput, pingaartumik qallunaat kalaalerpaaluillu. Kisianni radarit attatiinnarneqarsimapput – missilinik nakkutiginnittoq, nutaanerusorlu qaammataasanik nakkutiginnittoq. Taakkualu Space Commandip, præsident Trumpip immikkuullarissumik alutorinnissuseqarluni pingaartitarluinnarmisut pilersissimasaata, ataaniipput. Taamaattumik Kalaallit Nunaata kitaata avannaani ullumikkut ’avataarsuanut sakkutooqarfeqarpoq’.

Pituffimmit Thulemut ...

Kalaallit Nunaata kitaata avannaata ilarujussua qaammatip nunataanut assingusinnaavoq – nunalerutinik ilinniarsimasunit ’issittup inoqajuitsuanik’ taaneqartartoq. Inoqajuitsorli imaanngilaq qaammatitut najugaqarfigineqanngitsoq. Kalaallit nuna Qimusseriarsuup avannaaninittoq Avanersuarmik taasarpaat. Europamiut ilisimasassarsioriat sumiiffik Kap Yorkip eqqaaniittoq grevemut ilisimasassarsiornerit siusissut ilaannik aningaasaliisimasumut atsiussimavaat. Tamaani Knud Rasmussenip niuertoqarfini 1910-mi pilersippaa atserlugulu Thule – oqaluttuatoqqat inoqarfiit avannarlersaannut taaguutigititaannik. Niuertoqarfini Dundasip qaqqaata (tuluit ilisimasassarsioriat ilaannut aningaasaliisumut atsiunneqartoq) ataanut inissippaa. Inughuit, tassaasut Inuit Amerika Avannarlermit Kalaallit Nunaannut kingulliullutik nunassissimasut, niueqatiginissaannut sumiiffitsialak. Thulemi niuertoqarfik sumiiffiup Inughuarnit angallavigineqartartup qeqqata missaaniippoq, Qimusseriarsuarmi sermeqarfiup eqqaani Savissiviup, angalaannartut ullorissap anaani saviminermik pissarsiffigisimasaata, aamma Umimmaat Nunaata, ullumikkut Canadamut atasup, akornanni. Inughuit nuttartuusut ilarpaalui piffissap ingerlanerani Thulemi niuertoqarfiup eqqaani aalajangersimanerusumik nunaqalersimapput. Pituffik tassaavoq Inughuit nunap timaani narsarsuarmut terianniarniarfigisartakkaminnut taaguutaat. Ammit ima naleqartigisimapput Knud Rasmussenip qimussimik angalanerisa tusaamasaasut ilarujussuinut aningaasalersuisuusimallutik – piffissallu ilaani piniartukkormiut Inuit akornanni Inughuarnik piniartukkormiunik pisuujunnerpaanngortitsisimasut. Amerikamiunilli narsarsuaq mittarfissamut piukkunnaateqarluartutut nalilerneqarpoq Dundasillu eqqaani kangerliumaneq tamatuma saniatigut tassaalluni piffissami ima sivisutigisumi sikuusanngitsut avannarlerpaat ilaattut naatsorsuutigineqarsinnaasoq, allaat sanaartornermi atortussanik inunnillu nunnigussivigineqarsinnaalluni. Taamaattumik Amerikami illersornissaqarfik 1951-imi sakkutooqarferujussualiorpoq, Inughuit piniariartarfiannik qeqqarpiaatigut avitsisumik. Ullumikkut teriannissat sakkutooqarfimmi angalaartarput containerinilu nerisassiortarlutik.

...uteqqillugulu

Sakkutooqarfik 1953-imim russit saassussinerinut rakettinik illersuuteqartussanngormat, silot rakettinik inissiiffiusussat sisamaasut ilaat ataaseq Dundasip qaqqaataataani Inughuit nunaqarfiata qaarpiaanut inissinneqarpoq. Danmarkimilu oqartussat aalajangerput, Inughuit Qaanaami aasakkut aallaarsimaartarfimmut qimanneqarsimasumut pinngitsaalillugit nuutsinneqassasut. Pinngitsaaliilluni nuutsitsineq pivoq Danmarkimi tunngaviusumik inatsisip innuttaasunut pisinnaatitaaffii ilanngullugit Kalaallit Nunaannut atuutilersinneqarnissaa qaammatialunnik sioqqullugu. Maanna marlunnik Thuleqalerpoq 100 kilometerinik imminnut ungasissusilinnik: Amerikamiut sakkutooqarfiat Kalaallit Nunaannilu kommuni. Ullumikkut kommunit kattussuunnerisigut kommuni atorunnaarsinneqarsimavoq, illoqarfiullu pisortatigoortumik aqqa Thule atorneqarunnaarsimalluni. Allakkeriviit normui Kalaallit Nunaanni atuutilersinneqarmata Dundasimi qallunaat niuertoqarfitoqaat 3970-imik normulerneqarpoq. Niuertoqarfiup allaffia inuinnaat sulisut kiffartuunniarlugit sakkutooqarfimmut nuunneqarmat taaguut allanngortinneqarpoq: 3970 Pituffik – sakkutooqarfiup Kalaallit Nunaata, Inugjuit pisariaqartitaata arsaarinnissutigineqartulli ilaaniinnera aalajangiusimaniarlugu. Air Greenlandip timmisartui sakkutooqarfiliartut tamatigut »Pituffik« ornigassarisarsimavaat. Mittarfimmut ilisarnaat »THU« suli atuuppoq, naak ullumikkut sumiiffimmik Thulemik taaguuteqartoqarunnaarsimagaluartoq. Inughuit suliniaqatigiit 90-ikkunni Danmarkimut eqqartuussivilersuussimmata aallaqqaammut piumasaqaat tassaasimanngilaq pinngitsaaliissummik nuutsitaasimanermut taarsiivigineqarnissaq. Piumasaqaatigineqartoq tassaavoq sakkutooqarfiup peerneqarnissaa, piniariartarfiit uteqqinneqarniassammata – Pituffimmiittoq tigussaasumik, kisianni aamma Savissiviup tungaanut sumiiffik ataannartoq. Amerikamiut sumiiffiup oqaluttuassartaanik ataqqinninnertik ukioq manna apriilip 6-ani minutsimi ataatsimi nipaallisimanermikkut malunnartinniarpaat sakkutooqarfimmullu Pituffik atsiullugu. Tamanna tusagassiuutini tusagassiuutitigullu nalunaarutini nalliuttorsiutiginninnikkut tiguneqarpoq. Tamanna aamma nalilersorneqarsinnaavoq ’kulturimik tigusinertut’ kulturimik ’pingaartitsinermut’ taarsiullugu. Kalaallit nuimasut ersaartaapput taamaalillunilu mumikkiartuaarneq sivisooq naammassineqarluni. Namminersornerunerup nalaani politikerit 80-ikkunni sillimaniarnermut politikkimik tamaviaaruteqarnermikkut paasisimasaqalermata sakkutooqarfik kanngunartuliallu tassunga attuumassutillit kivitsissutaasimapput. Kisianni sakkutooqarfik Amerikamiullu missilinut illersorniarneranni atuuffia Kalaallit Nunaanni pisortatigoortumik akuersissutigineqarpoq Igalikumi 2004-mi Danmarkip Amerikallu illersornissaq pillugu isumaqatigiissutaannut 1951-imeersumut ilannguttoqarmat. Kingumullu aamma 2020-mi, isumaqatigiissutini nutaani Kalaallit Nunaata Amerika Avannarliup nunavittaata illersornissaanut pingaaruteqassusiata erseqqissaatigineqarnissaa isumaqatigiissutigineqarmat.

Kalaallit Nunaat suniarpa?

Sakkutooqarfiata aqqata allanngortinneqarneranik nalliuttorsiutiginninnikkut sakkutooqarfiup Amerikamiullu sakkutuuisa najuunnerannik isornartorsiuinerit suugaluartulluunniit ajornarsipput. Kalaallit Nunaanni politikerit tunngaviusumik sorsunnermut akerliuneq inaarutaasumik sussakkeerpaat taarsiullugulu sillimaniarnermi politikkimit avissaaqqunnissap ajornarluinnartuunera piviusorsiornikkut akuersaarlugu. Kisianni illuatungiliuttuuneq aalajangersimalluinnartoq sussakkeeraanni tamatuma peqatigisaanik pisartut aqunneqarsinnaajunnaannginnissaannut suleqataanissamut akisussaaffeqarneq aamma isumagineqartussanngussaaq. Pisuni peqataasuni pissaanikinnerpaalluni tapersiissut taama ittoq qanorluunniit annikitsigissagaluarpat. Danmarkimi illersornissaq pillugu isumaqatigiissutissap isumaqatigiinniutigineqarnerani isumaqatigiinniarnerit sakkortusippata kalaallit politikeriisa suliassamik tamatuminga qanoq kivitsinissaat takussallugu pissanganassaaq. Danmarkimi illersornissamut ministerip Issittoq pingaarnersiuinermi qaffasissumik inississimavaa. Danmarkimilu naalakkersuisut kalaallit oqariartaasiat »nothing about us without us« pigiliussimavaat. Kisianni kalaallit pingaarnersiuineri qanoq isikkoqassappat? Sakkutooqarnikkut atortut sapinngisamik Kalaallit Nunaata avataaniitinniassallugit? Aningaasaliinerit inuinnarnit sapinngisamik annerpaamik pissarsiaqaatigineqartissallugit? Imaluunniit Issittumi najummassimanartorsiornerit annertusinaveersaartinnissaat tapersiissuteqarfigissallugit – Amerikamiut sakkutuuisa russit sakkutuuinut toqqaannartumikinissisimalernissaat pinaveersaartinniarluguDanmarkip Issittumi sakkutooqarnikkut piorsaanerulernerannik aamma isumaqassagaluarpalluunniit?

Nutserineq: Tusagassiorfik Sermitsiaq AG